1.7.2011

Illan kolmantena karhuna Kuntilammelle käveli pieni vaalea naaras, joka tervehti syömässä olevaa Äijää tuttavallisesti kuonollaan. Kun olin hetken katsellut pikkukarhua, se alkoi näyttää tutulta. Siinähän oli Nätti, jonka olen nähnyt viimeksi kaksi vuotta sitten. Kaudella 2009 se pienenä erauksena yllätti monta kertaa tulemalla kojun takaa ja jäämällä pyörimään aivan kameran eteen kuunnellen pää kallellaan raksutusta. Heinäkuussa 2009 se lähti omille teilleen, viime kesänä se ei näyttäytynyt kertaakaan ja olin jo luullut sille käyneen köpelösti.
Nyt se palasi, kaksi vuotta kasvaneena mutta silti tuttuna nallena. Missähän päin on tämän ajan vaeltanut? Merkillisiä ovat karhujen polut.
Nuori maakotka tuli kymmenen aikaan illalla männyn latvaan lammen viereen istumaan ja katselemaan karhujen syömistä. Ohto, Äijä, Nätti ja Vaaleakorva siinä ehtivät illan tunteina pyörähtää kotkan silmien alla.